Maapallon ekologinen kantokyky

Ilmastokriisi ja resurssien niukkuus määrittävät tulevaa

Maailma sai viime vuonna selkeän varoituksen parasta ennen -päivämäärästä kun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti vuonna 2019 julkaistiin.

Raportin mukaan ihmiskunnalla on noin kymmenen vuotta aikaa toimia, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää ja sen katastrofaaliset seuraukset halutaan välttää.

Maapallon ekologisen kantokyvyn rajojen saavuttaminen merkitsee sitä, että edessä on välttämätön muutos, joka koskee oikeastaan kaikkea ihmiselämään liittyvää. Ennen kaikkea se koskettaa kuitenkin taloutta, yhteiskuntien arvonluonnin tapoja, käytettävissä olevia resursseja, kulutusta, kulttuuria ja politiikkaa.  

On toki myös mahdollista, että muutoksia ei aktiivisesti ryhdytä tekemään, vaan jatkamme toimintaamme kuten tähänkin asti. Muutos kuitenkin tapahtuu, vaikkemme tekisi mitään. Silloin sen vauhti on ehkä hitaampi, mutta lopputulos tulee myös olemaan arvaamattomampi ja totaalisempi, sillä nykyisellä lämpenemisen tahdilla ennustetaan olevan dramaattisia seurauksia. Edessä on siis valinta siitä, millä strategialla muutosta lähestymme.

Ekologisen kantokyvyn rajojen saavuttaminen ja siihen kohdistuvat toimenpiteet luovat yritysten näkökulmasta rytmihäiriön, johon yritysten on vastattava, koska niiden on uudistuttava vastaamaan tulevaisuuden ekologisen kantokyvyn vaatimuksia. Yritysten ympäristövastuu on suuremmassa roolissa kuin koskaan aikaisemmin. Yhdessä 2010-luvulla alkaneen viestintäteknologian luoman rytmihäiriön kanssa, nämä kaksi megatrendiä aiheuttavat yrityksille tuplarytmihäiriön. Oman haasteensa ekologisen kantokyvyn ratkaisemiseen tuo meneillään oleva pandemia. Ekologinen kriisi ei kuitenkan katoa, vaikka sen rinnalle on noussut nopeasti uusi valtava haaste. Siksi yritysten näkökulmasta 2020-luvun suurin megatrendi on muutoskyvykkyys.