Ihminen

Kantokykyky koetuksella

Kuluneen vuosikymmenen aikana paljon on muuttunut hyvin lyhyessä ajassa. Huolestuttava trendi länsimaissa on uupuminen, kuormitus ja kiireen ihannointi. Kaikista maksetuista sairauspäivärahoista Suomessa yli kolmannes oli vuonna 2019 mielenterveysperusteisia. Erityisesti ilmiö näkyy nuorten kohdalla, ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarve onkin viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Maailman terveysjärjestö WHO puolestaan luokitteli vuonna 2019 loppuunpalamisen työperäiseksi ilmiöksi. 

Yritysten näkökulmasta ihmisten uupumisen trendi on otettava vakavasti. Kun työvoimaa on yhä vähemmän tarjolla, on yritysten kyettävä rakentamaan yrityskulttuuria, joka tukee ihmisten kokemusta hyvästä työstä. Meneillään oleva pandemia voi vahvistaa kuormitusta, kun ihmisten arkeen, työhön ja talouteen kohdistuu suuri epävarmuus. 

Miten hyvä yrityskulttuuri syntyy? Kun muutokset eivät enää ole projekteja vaan muutoksessa eläminen on jatkuvaa, korostuu johtajuuden merkitys. On todettu, että hyvä lähiesimiestyö vaikuttaa eniten työuupumuksen ennaltaehkäisyyn. Se tarkoittaa nähdyksi tulemista yksilötasolla ja priorisointia yhteisötasolla. 

Toinen vastaus mielekkään ja hyvän yrityskulttuurin luomiseen voi olla yhdessäohjautuvuus, jossa autonomia yhdistyy voimakkaasti yhteisiin tavoitteisiin, sopiviin tukirakenteisiin ja jatkuvaan dialogiin, jossa myös opitaan yhdessä. Yhdessäohjautuminen vaatii yritykseltä tai organisaatiolta kirkkaan näkemyksen sen olemassaolon merkityksestä ja yhteisestä suunnasta, johon kaikki ovat sitoutuneita. 

On oltava selkeä yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä, mitkä ovat yhteiset arvot joihin työpaikan kulttuuri nojaa ja on hyväksyttävä, että yhdessäohjautuvuus vaatii jatkuvaa kommunikointia ja dialogia koko organisaation kesken. Yhdessäohjautuvuudessa on äärimmäisen tärkeää, että organisaation kulttuuri tukee myös vaikeiden asioiden esille nostamista ja niistä keskustelua. Kaikki tämä tarkoittaa siirtymistä tarinoista sankarijohtajista tai sankari-itseohjautujista keskinäisen riippuvuuden tunnistamiseen ja aitoon keskustelevaan yhteistyöhön. Etätyöskentelyn oloissa nämä asiat korostuvat erityisesti. Tulevaisuuden johtaminen on yhä enemmän työhyvinvointiin ja yrityskulttuuriin keskittymistä.