Kaupungistuminen ja demografia

Ihmiset ikääntyvät ja muuttavat kaupunkeihin

Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Nämä kaupungit vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuteen. Tulevaisuuden megakaupungit, joilla tarkoitetaan yli 10 miljoonan asukkaan kaupunkeja, rakentuvat Aasiaan ja Afrikkaan. Afrikka ja Aasia myös kaupungistuvat nopeimmin.

Tärkeä kysymys on se, millaisia kaupunkeja maapallon eteläpuolisiin maihin kasvavista megakaupungeista tulee. Kaupungeissa ratkotaan ilmastokriisin kannalta aivan olennaisia asioita: sitä, miten liikutaan, syödään ja asutaan. Uudet palvelut ja liiketoimintamallit näihin kysymyksiin liittyen tulevat olemaan globaalisti kysyttyjä tulevaisuudessa. 

Suomessa kaupungistumisen megatrendi on vahva. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Väestön ikärakenteen muutos on valtava megatrendi globaalisti. Sillä on sekä sosiaalisia, poliittisia että maapallon kantokykyyn liittyviä vaikutuksia. Ikärakenne vaikuttaa esimerkiksi myös sellaisiin trendeihin kuin teknologian kehitys ja taloudellinen valta. Ne vuorostaan vaikuttavat sekä paikallisiin että globaaleihin markkinoihin merkittävästi. Suomi ikääntyy toiseksi nopeiten maailmassa heti Japanin jälkeen. 

Sekä kaupungistumisella että ikärakenteen muutoksella on suuria vaikutuksia myös ihmisten yhdessä olemiseen. Kaupungistuminen ja perhekokojen pienentyminen muuttaa sitä sosiaalista kudosta, jonka varaan olemme tottuneet elämämme rakentamaan. Maahanmuutto muuttaa käsitystä siitä, mitä on perinteinen kansallinen identiteetti. Se tulee myös aiheuttamaan kärhämää ja jakolinjoja. Moninaisuus, monikulttuurisuus ja niiden ymmärtäminen tulevat yhä tärkeämmiksi teemoiksi.